Ajankohtaista
Tiedote 7.7.2010
Haglundista liberaalien pääneuvottelija seuraavalle rahoituskaudelle
Europarlamentaarikko Carl Haglund (rkp) on valittu liberaaliryhmän pääneuvottelijaksi Euroopan unionin tulevalle rahoituskaudelle. Tämä koskee käytännössä budjettikehyksiä vuodesta 2014 lähtien. Vuodesta 2007 olevat nykyiset rahoituskehykset päättyvät vuonna 2013. Tulevien budjettikehysten laajuus on arvioitu olevan noin biljoona euroa.
- Tämä on erinomainen mahdollisuus vaikuttaa Euroopan unioinin tulevaisuuteen. Tämän luottamuksen saaminen on kunnia ja olen hämmentynyt sen tuomista mahdollisuuksista ja haasteista. Seuraavan rahoituskauden kaikki kohdat ovat auki; kauden pituus, prioriteetit ja saatavilla olevat resurssit, toteaa Haglund.
Lisätietoja: Carl Haglund (gsm 050 521 7379) tai erityisavustaja Axel Hagelstam (gsm +32 489 320 418)
Tiedote 17.6.2010
Haglund valmistelee EU-budjetin tulevaisuutta
Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen euroedustajasta, Carl Haglundista, tulee valiokunnan jäsen.
- Valiokunta tulee arvioimaan miten paljon rahaa unioni tarvitsee tavoitteidensa toteuttamiseen ja pohtimaan miten EU:n talousarvio rahoitetaan tulevaisuudessa ja miten resurssit jaetaan talousarvion eri osioiden välillä ja, Haglund selvittää.
- On hienoa olla mukana vaikuttamassa siihen, miltä tuleva
talousarvio näyttää, Haglund toteaa. Valiokunnan työn on määrä valmistua ensi vuonna ja se koskee budjettijaksoa vuoden 2013 jälkeen. Nykyinen pitkäaikaisbudjetti on tehty seitsemäksi vuodeksi.
Lisätietoja: Carl Haglund, gsm 050 521 7379
Tiedote 8.6.2010
Haglund tyrmää Itälän ehdotuksen
Suomen Kuvalehden tuoreimmassa numerossa kokoomuksen euroedustaja Ville Itälä (kok.) esittää että RKP:n ja keskustan tulisi siirtyä Euroopan parlamentin suureen konservatiiviryhmään, EPP:hen. RKP ja keskusta kuuluvat parlamentin liberaaliryhmään. Itälän mukaan ryhmävaihdos lisäisi Suomen vaikutusvalta, sillä tämän jälkeen kahdeksan suomalaista europarlamentaarikkoa kuuluisi parlamentin suurimpaan ryhmään.
- Esitys on harkitsematon ja Itälän arvio on mielestäni väärä, toteaa RKP:n euroedustaja Carl Haglund. Ensinäkin RKP ei ideologisista syistä sopisi konservatiiviryhmään. Olemme monesti olleet samaa mieltä EPP:n kanssa esimerkiksi talouspolitiikasta, mutta samalla meillä on hyvin eriäviä näkemyksiä muun muassa vähemmistöasioista, ympäristöstä ja ihmisoikeusasioista, sanoo Haglund.
Itälän väite vaikutusvallasta on Haglundin mukaan vääräarviointi.
- On hullua uskoa, että suomalaisten vaikutusvalta Euroopan parlamentissa lisääntyisi jos kaikki voimamme keskitettäisiin yhteen ryhmään. Itälältä jää myös huomioimatta että liberaaliryhmä, ALDE, on mittausten mukaan parlamentin vaikutusvaltaisin ryhmä. Riippumaton tarkkailija, Votewatch.eu, on mitannut ryhmien menestystä täysistunnon äänestyksissä. Kesäkuun 2009 vaalien jälkeen ALDE on äänestyksissä ollut ryhmistä useimmiten voittavalla puolella (88,9%). Lisääntyisikö suomalaisten vaikutusvalta todellakin, jos emme olisi edustettuina ALDE:ssa, Haglund kysyy.
Lisätietoja: Carl Haglund, gsm 050 521 7379
Lehdistötiedote
19.5.2010
Euroopan parlamentti tutkii Strasbourg-kokousten ympäristövaikutuksia
Euroopan parlamentin hyväksyi eilisessä budjettiäänestyksessä vaatimuksen Strasbourg-kokousten ympäristövaikutusten ja hiilidioksidipäästöjen selvittämisestä. Päätös syntyi euroedustaja Carl Haglundin esityksestä.
- Vallitseva taloustilanne ja ilmastonmuutoskeskustelu on myös huomioitava EU-instituutioiden omassa toiminnassa. Parlamentin kuukausittainen matkustaminen Brysselin ja Strasbourgin välillä on täysin tarpeetonta ja täten olisi selvittää tämän vaikutukset sekä ympäristöön että talouteen.
Olen iloinen että enemmistö kollegoistani olivat kanssani samaa mieltä tästä asiasta, toteaa Haglund.
Euroopan parlamentti matkustaa kerran kuussa Ranskan Strasbourgiin täysistuntoa varten. Suurin osa parlamentin työstä tehdään kuitenkin Brysselissä, jossa parlamentin valiokunnat kokoontuvat ja jossa sihteeristö istuu. Strasbourg- matkat maksavat Euroopan parlamentille satoja miljoonia euroja vuodessa.
Lisätiedot: erityisavustaja Axel Hagelstam, +32 489 320 418
Tiedote 28.4.2010 Bryssel
Europarlamentaarikot Essayah ja Haglund tyytyväisiä työvoittoon yhdistelmälupadirektiivistä
Tänään äänestettiin Euroopan parlamentin Työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnassa yhdistelmälupadirektiivistä, jonka perusidea on luoda jäsenvaltioihin oleskelua ja työskentelyä koskeva yhden hakemuksen menettely. Europarlamentaarikot Sari Essayah (KD, EPP) ja Carl Haglund (Rkp, Alde) olivat hyvin tyytyväisiä saamaansa tärkeään työvoittoon yhdistelmälupadirektiivistä.
"Valmistelija Cercaksen alkuperäinen kanta ja tarkistukset olivat hyvin ongelmallisia Suomen kannalta. Suomen sosiaaliturvajärjestelmä on asumisperusteinen ja hyvin erilainen muiden EU-maiden järjestelmiin verrattuna. Direktiivin tarkistukset olisivat merkinneet, että kaikki kolmansien maiden kansalaiset, joilla on oikeus työntekoon maassa, kuten opiskelijat ja perheenjäsenet, olisivat voineet saada Suomen sosiaalietuuksia, mm. opintotukea tai lapsilisää. Tämä olisi ollut periaatteellisesti väärin ja merkinnyt koko suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän remonttia. EU-mailla on ja tulee olla oikeus itsenäisesti päättää, miten ne järjestävät sosiaaliturvansa", kommentoivat europarlamentaarikot Sari Essayah ja Carl Haglund.
Suomen kannalta ongelmallisimmat muutosehdotukset olivat opintotukea koskevat nro 6 ja 10, jotka hylättiin valiokunnassa. Myös ehdotukset 13 ja 36 olisivat äärimmäisen ongelmallisia Suomen kannalta, mutta niiden osalta saatiin aikaan kohtuullinen kompromissi. Essayah ja Haglund jättivät neljä muutosehdotusta, josta tärkeimmät (16 ja 24) hyväksyttiin äänestyksessä ja kaksi muuta hyväksyttiin kompromisseina. Essayah on valiokunnan varsinainen jäsen ja pystyi osallistumaan äänestykseen.
Lisätietoja
Europarlamentaarikko Sari Essayah +32 499 721 064
Europarlamentaarikko Carl Haglund +358-50-5217379
Essayah, Itälä, Soini & Haglund: Järjenvastainen täystyrmäys loukkaa yrittäjien vapautta
Tänään äänestettiin rekkakuljettajien työaikarajoitusten soveltamisesta myös itsenäisiin kuljettajiin Työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnassa (EMPL). Kyseessä on voimassa oleva direktiivi (2002/15/EY), jonka työaikamääräyksiä on sovellettu palkkakuljettajien lisäksi myös niin sanottuihin itsenäisiin kuljettajiin 23.3.2009 lukien. Komissio esitti muutosehdotuksessaan, että kuljetusyrittäjien työaikarajoituksista luovuttaisiin, mutta EMPL-valiokunta kaatoi komission ehdotuksen.
"Tämä on harvinaisen epäkäytännöllistä lainsäädäntöa, joka on omiaan heikentämään Euroopan unionin mainetta lainsäätäjänä. Suomi on kaikissa asian käsittelyn vaiheissa vastustanut yrittäjien työaikarajoituksia yrittäjävapautta loukkaavina ja mahdottomina valvoa. Komission ehdotus rajoitusten poistamisesta oli ainoa järkevä ratkaisu, mutta EMPL-valiokunta kaatoi tämän. Tämän sotkun ovat keittäneet EMPL-valiokunnan sosiaalidemokraatit, ja toivomme demareilta enemmän järkeä parlamentin täysistunnossa, jonka vielä tulee käsitellä ehdotus ennen kuin se on lopullisesti kaatunut", kommentoivat europarlamentaarikot Essayah, Itälä, Soini ja Haglund yhteisessä lausunnossaan.
Lisätietoja
Europarlamentaarikko Sari Essayah +32 499 721 064
Europarlamentaarikko Ville Itälä + 32 473 81 23 59
Europarlamentaarikko Timo Soini + 358 505 11 30 27
Europarlamentaarikko Carl Haglund +358-505 21 73 79
Lehdistötiedote 28/4 2010
Itämeristrategian EU-rahoitukselle jatkoa
EU-komissio on julkaissut Euroopan unionin talousarvioesityksen
vuodelle 2011. Esitykseen sisältyy ensimmäistä kertaa määräraha
unionin itämeristrategialle.
- Iloitsen sitä että komissio on vihdoin mieltänyt että
itämeristrategia vaati erillistä rahoitusta, toteaa euroedustaja Carl
Haglund, joka kuluneen vuoden aikana on vääntänyt kättä asiasta
komission kanssa.
Vuoden 2010 talousarvioon Haglund onnistui saamaan 20 miljoonaa euroa
Itämeristrategialle tekemällä lisäysesityksen parlamentin
käsittelyssä. Komissio ehdottaa ensi vuodelle 7,9 miljoonaa euroa.
Tämä on Haglundin mielestä erinomainen alku, mutta hänellä on aikomus
tehdä ehdotuksia määrärahan nostamiseksi tämän vuoden tasolle.
- Kulunut vuosi on osoittanut selkeästi että strategian rahoitustarve
on suuri, Haglund toteaa.
Lisätietoja: Carl Haglund, gsm 050 521 7379 tai erityisavustaja Axel
Hagelstam, gsm +32 489 320416
Tiedote
Vapaa julkaistavaksi heti (25.1.2010)
Haglund esittää AIFM-direktiivin palauttamista
Europarlamentaarikko Carl Haglund (r) esittää niin sanotun AIFM-direktiviin palauttamista parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunnassa. Komission AIFM-direktiivin tarkoituksena on säännellä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia. Direktiiviesitys on saanut osakseen suurta kritiikkiä etenkin siksi että se ei erottele eri sijoitusmuotoja toisistaan ja niiden sääntelytarvetta suhteessa niiden merkitykseen rahoitusjärjestelmän vakaudelle.
- Direktiiviesitys on niin huono ja sen seuraukset voisivat olla niin vakavat, että koen että komission olisi parempi valmistella kokonaisuus uudelleen, toteaa Haglund, joka yhdessä muiden liberaaliparlamentaarikkojen kanssa esittää asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi.
Lisätietoja: Avustaja Heidi Jern, +32 489 320 423
Yli puolet Suomen yhdyskuntajätteistä päätyvät kaatopaikalle. Tämä ilmenee EU:n viimeisestä jätetilastosta. Luku on sangen huono jos vertaa parhaimmin jätteensä hyödyntäviin maihin, joissa jätteistä viedään kaatopaikalle vain muutama prosentti.
Tuoreet tilastot osoittavat siis jätekäsittely toimii hyvin eri lailla eri puolilla Eurooppaa. Esimerkiksi Alankomaissa, Saksassa, Ruotsissa, Itävallassa, Tanskassa ja Belgiassa yhdyskuntajätteistä korkeintaan viisi prosenttia päätyy kaatopaikalle. Huonoimmat luvut löytyvät taas Puolasta, Romaniasta ja Bulgariasta, jossa lähes kaikki jätteet kärrätään kaatopaikalle. Entisiin Itä-Euroopan maihin pärjäämme siis ihan kiitettävästi. Toisaalta verrattuna moneen muuhun länsimaahan Suomella on kierrätyksessä paljon opittavaa.
Tunnemme kaikki Suomen ongelmat kotinurkkiemme kautta. Kun haluaa kierrättää lasipurkkeja, hehkulamppuja, pattereita, peltipurkkeja jne. on yleensä pakko hakeutua kilometrien päähän kotoa. Tämä vaati aikaa ja yleensä jopa auton. Yleensä talonyhtiöissä voi kierrättää ainoastaan paperia ja pahvia. Hyvällä tuurilla löytyy myös bioroskis. Omakotitalot ovat sitten tapaus erikseen. Monessa muussa EU-maassa suurimmissa talonyhtiöissä on kierrätysastiat jopa kymmenille eri jätteille ja tämän myötä kaatopaikalle päätykin paljon vähemmän jätettä.
Suomessa siis edelleen kuskataan uskomattoman paljon jätettä kaatopaikoille. Muissa maissa on opittu polttamaan jätteitä. Tämä on hyvä vaihtoehto kivihiilen polttamiselle. Suomeen suunnitellaan parhaillaan jätepolttolaitoksia. Hyvä näin. Muissa maissa jätteitä on poltettu jo iät ja ajat. Suomi on Länsi-Euroopan jätetakapajula.
Kerro kaverilleIslantilaiset äänestivät toissa viikolla niin sanotuista Icesave-korvauksista. Kyseessä on islantilaisten pankkien kaatuminen ja näiden aiheuttamista korvauksista brittiläisille ja hollantilaisille säästäjille. Pankkin kaaduttua Britannian ja Hollannin hallitukset maksoivat säästäjilleen korvaukset ja perivät vuorostaan miljardikorvauksia Islannilta. Viime viikonlopun äänestyksestä yli 90 prosenttia islantilaista äänestivät niin sanottua Icesave-sopimusta vastaan ja täten miljardit ei ainakaan vielä kaadu Islannin veronmaksajien maksettavaksi. Islantilaisten äänestyskäyttäytyminen on ymmärettävä, mutta samalla on hyvin todennäköistä että kansanäänestyksen myötä Islannista ei ole tulossa EU-maata.
Riita siitä kenen velvollisuus on korvata islantilaisten pankkien kaatuminen on suuri periaatteellinen kysymys. Islantilaiset kokevat että brittiläisten ja hollantilaisten säästäjien olisi pitänyt ymmärtää mihin sijoittivat ja mitkä riskit siihen liittyivät. Britannian ja Hollannin hallitus sen sijaan pitää Islantia vastuullisena ja haluaa tietenkin korvausrahat islannilta, jotta he eivät itse loppupeleissä jää maksumiehiksi. Riita on aiheuttanut suurta epäluuloa puolin ja toisin. Tämän johdosta Islannin hallituksen kaavailema EU-jäsenyys tuntuukin aika etäiseltä. Ensinäkin islantilaiset äänestäjät osoittivat äänestystuloksellaan suurta epäluuloa muita EU-maita kohtaan. Vielä tärkeämpi seikka onkin se että Hollannissa ja Britanniassa ovat närkästyneitä siitä että islantilaisten pankkien riskinotto on kaatumassa heidän veronmaksajien syliin. Korvausneuvottelut tosin jatkuvat joten on vielä mahdollista että Icesavekiistassa löytyy yhteinen ratkaisu.
Islannin talous on pitkään ollut kahden jalan varassa: finanssisektori ja kalastus. Finanssisektori kaatui tunnetusti jo ja täten kalastuksen merkitys on yhä tärkeämpi Islannille. Islannin kalastuspolitiikka poikkeaa tänä päivänä huomattavasti EU:n yhteisestä kalastuspolitiikasta. Islanti onkin toivonut että sille voitaisiin myöntää erivapauksia jäsenyysneuvotteluissa. Tämä on todettu olevan edellytys sille että maassa saadaan kansa EU:n kannalle. Kaikki mahdolliset poikkeukset ja myönnytykset Islannille vaati kuitenkin muiden EU-maiden hyväksyntää. Olisi hyvin epätodennäköistä että Hollanti ja Iso-Britannia suostuvat myönnytyksiin jos Icesaveasiassa ei löydy sopua. Toisaalta Islannin kansaa tyydyttävän sovun löytäminen on vaikeaa. Ja ilman tyydyttävää ratkaisua kansa ei tule äänestämään EU-jäsenyyden puolesta. On siis ikävä kyllä todettava että Islannin EU-jäsenyys tuntuu yhä etäisemmältä.
Kerro kaverilleNuuskan myynti kiellettiin Euroopan unionissa vuonna 1992 ja kielto astui myös voimaan täällä Suomessa maamme liityttyä unioniin vuonna 1995. Ruotsi onnistui samassa yhteydessä neuvottelemaan itselleen erivapauden ja täten naapurimaassamme saa ostaa nuuskaa. Tänä vuonna EU:n tupakkadirektiivi avataan ja tässä yhteydessä moni toivoo nuuskan paluuta markkinoille.
Nuuskan myyntikielto kuuluu niihin kysymyksiin, joista yksittäiset kansalaiset ovat eniten yhteydessä meihin europarlamentaarikoihin. Myyntikielto symbolisoi monelle EU:n liian yksityiskohtaista sääntelyä. Tämä etenkin siksi että EU edelleen sallii monet muut tupakkatuotteet ja joissain maissa sallitaan jopa kannabiksen käyttö.
Omalta osaltani ymmärrän varsin hyvin myyntikieltoon kohdistuvan kritiikin. Tupakkatuotteiden sääntely pitäisi olla linjakasta. On itsestään selvää että nuuska ei ole terveellistä. Nykyisen sääntelyn ongelma on että samalla kun se kieltää nuuskan myynnin sen puitteissa sallitaan monia muita tupakkatuotteita, joiden terveysvaikutukset ei ole todistettu olevan vähäisemmät kuin nuuskan.
Nuuskaaminen on edelleen yleistä Suomessa. Ruotsin erivapauden myötä nuuskaa myydään ruotsinlaivoilla ja naapurimaassamme ja näin käyttäjät ovat voineet hankkia itselleen nuuskaa. Ruotsin kauppaministeri Ewa Björling on aloittanut pienen kampanjan, jonka tavoitteena on palauttaa nuuska EU:n markkinoille. Björling perustelee tavoitettaan myös sillä että tämä avaisi ruotsalaisille nuuskavalmistajille uudet markkinat. Tämä perustelu mielestäni on ongelmallinen. Mahdollinen nuuskan palauttaminen markkinoille pitää perustua tupakkatuotteiden tasapuoliseen kohteluun eikä ruotsalaisten kaupallisiin intresseihin. Samalla kun nuuskaajat ovat heräämässä nuuskakamppailuun tutkijat varoittavat nuuskan terveysvaikutuksista. Jää nähtäväksi miten nuuskan käy, mutta on ilmeistä että nuuskasta puhutaan vielä paljon tänä vuonna.
Kerro kaverille