Ajankohtaista

 

LEHDISTÖTIEDOTE 19.1.2012

Julkaisuvapaa heti

Haglund vastaa budjettiasioista

Europarlamentaarikko Carl Haglund on tänään valittu Euroopan parlamentin liberaaliryhmän budjettiasioiden pääneuvottelijaksi ja koordinaattoriksi.

- Poliittinen ryhmäni on antanut minulle merkittävän vastuun. EU-budjetti kuuluu Euroopan parlamentin raskaimpiin ja tärkeimpiin vastuualueisiin. On sekä haastavaa, että mielenkiintoista olla päävastuussa näistä kysymyksistä, kertoo Haglund.

EU:n budjetti on tänä vuonna noin 129 miljardia euroa ja sitä hallinnoi Euroopan parlamentti ja jäsenmaat yhdessä. Tuleva vuosi on budjettinäkökulmasta erityisen tärkeä koska nyt neuvotellaan EU:n pitkäaikaisbudjetista vuosille 2014-2020. Neuvottelutulos ohjaa unionin varainkäyttöä koko tulevana vuosikymmenenä.

Lisätietoja:

Carl Haglund 050 521 7379

Erityisavustaja Axel Hagelstam +32 489 320 418

 

Tiedote

15.1.2012 vapaa julkaistavaksi

Haglund: Velanpurkurahasto on välttämätön

- Luottoluokittaja Standard & Poor’sin päätös alentaa usean EU-maan luottoluokitusta lauantain vastaisena yönä osoittaa että EU-johtajien tähän mennessä tekemät toimet ovat riittämättömiä, toteaa europarlamentaarikko Carl Haglund (r).

- Tässä tilanteessa on löydettävä ratkaisu, joka pitää EU:n ja yhteisvaluutan pinnalla kunnes talouden tasapainottamistoimenpiteet ovat saavuttaneet toivottavaa tulosta ylivelkaantuneissa maissa. Ainoa tämän kaltainen ratkaisu, joka on käsillä on niin sanottu velanpurkurahasto, englanniksi kutsuttu redemption fund.

Velanpurkurahastomalli on saksalaisten talousviisaiden kehittämä malli, jossa euromaiden valtionvelat, jotka ylittävät EU:n taloussääntöjen 60 prosentin bruttokansantuoterajan, koottaisiin yhteisesti taattuun velanpurku- tai niin sanottuun roskapankkirahastoon.

Rahastoon osallistuville maille luotaisiin maksuohjelma, jonka myötä maa painaisi 20-25 vuoden aikana valtionvelkansa 60 prosentin tasolle. Koska Suomen valtionvelka alittaa 60 prosentin rajan, Suomi ei suoraan osallistuisi rahastoon.

- Ratkaisu alentaisi velkakriisispekulaatioiden kohteeksi joutuneiden maiden kuten Italian, Espanjan ja Ranskan lainakorkoja, kun osa niiden veloista tulisi yhteistakausten piiriin, arvioi Haglund.

Lisätietoja: Carl Haglund, gsm 050 5217379

 

Lehdistötiedote 21.11.2011: Itämerelle joululahja myös tänä vuonna

Eurooppa-neuvosto ja Euroopan parlamentti pääsivät viikonloppuna yhteisymmärrykseen EU:n budjetista ensi vuodelle. Budjettisopu on tervetullut, sillä osapuolten neuvotteluasemat olivat melko kaukana toisistaan vielä viime viikolla.

– Olen tyytyväinen, että pääsimme yksimielisyyteen budjetista ja että voimme pitää kustannukset kohtuullisina näinä taloudellisesti vaikeina aikoina, toteaa Carl Haglund, joka toimi liberaalien ALDE-ryhmän neuvottelijana. Ensi vuonna EU:n budjetti kasvaa 2,02 prosentilla, mikä on vähemmän kuin EU-komissio ehdotti alkuperäisessä budjettiesityksessään.

– Minua ilahduttaa erityisesti, että vuoden 2012 budjetista on varattu osa myös Itämeri-työlle, Carl Haglund sanoo. Ensi vuonna budjetista saadaan varoja uusiin toimiin EU:n Itämeri-strategian puitteissa sekä strategian koordinointiin.

– Tavoitteena on, että nämä toimenpiteet vauhdittavat strategian toimeenpanoa, kertoo Haglund, joka teki aloitteen Itämeri-rahoituksesta. Haglund on myös aikaisemmin onnistunut järjestämään EU:n budjetista varoja Itämeren hyväksi.

Lisätietoja:

Carl Haglund, +358 50 521 7379.

 

Lehdistötiedote 20.10.11: Haglund uudistamaan EU:n kalastuspolitiikkaa

Euroopan komissio totesi yhteisen kalastuspolitiikan tarvitsevan radikaalia muutosta esitellessään suunnitelmaansa kalastusuudistuksesta. Euroopan parlamentti aloittaa uudistusta koskevat neuvottelut tänä syksynä, ja uudistuksen on määrä astua voimaan tammikuussa 2013.

– Yhteistä kalastuspolitiikkaa pidetään yhtenä EU:n suurimmista epäonnistumisista. Taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kannattamattoman kalastuspolitiikan uudistamiseksi tarvitaan järeitä toimenpiteitä, sanoo Carl Haglund, joka nimitettiin yhdeksi uudistuksesta vastaavista europarlamentaarikoista. Haglund toimii Euroopan parlamentin kalatalousvaliokunnan varapuheenjohtajana.

Yhdysvalloissa ja Australiassa kalastuskiintiöistä päättävät tieteelliset tahot, mutta EU:ssa päätöksenteko on poliitikkojen vastuulla. Se on vaikuttanut siihen, että 88 prosenttia Euroopan kalakannoista on ylikalastettuja.

Uudistuksessa pyritään myös vahvistamaan pienimuotoista rannikkokalastusta.

– Tämä on hyvä asia meille Suomessa, missä suurin osa kalastuksesta on pienimuotoista, Haglund sanoo.

Liian paljon päätöksiä tehdään nykyään Brysselissä, missä ei voida ottaa huomioon paikallisen kalastuksen olosuhteita. Uudistuksen myötä halutaan, että nämä alueelliset erityispiirteet huomioidaan paremmin päätöksenteossa.

– Tämä on erittäin positiivista. Tarvitsemme alueellisia toimenpiteitä kalastuksen tulevaisuuden turvaamiseksi. Täällä Suomessa ammattikalastajien määrä on puolittunut kymmenessä vuodessa. Se on varsin huolestuttavaa, ja kalastuspolitiikan uudistuksen pitää vastata myös tähän haasteeseen.

Toinen vakava ongelma, johon on puututtava, on EU:n vastuuton kalastus Afrikan rannikolla.

– Ylikalastus ylittää myös unionin rajat. EU:n suuri kalastuslaivasto kalastaa Afrikassa tavalla, joka heikentää paikallisten kalastajien edellytyksiä, Haglund toteaa.

– EU:n nykymuotoisen kalastuspolitiikan aika on ohi. Ilman ankaria toimenpiteitä meillä ei tule olemaan eurooppalaista kalaa lautasella, Haglund sanoo.

Lisätietoja:

Carl Haglund, +358 50 521 7379, tai avustaja Patrik Gayer, +32 489 320 479

 

Haglund keskustelee talouskriisistä Washingtonissa 5-7. lokakuuta

Euroopan parlamentin jäsen Carl Haglund vierailee tällä viikolla Washington DC:ssä. Vierailu alkaa keskiviikkona 5. lokakuuta ja jatkuu perjantaihin 7. lokakuuta. Vierailun pääteemana on talous ja Euroopan velkakriisi. Haglund toimi esittelijänä viime viikolla Euroopan parlamentin istunnossa hyväksytyssä niin sanotussa Economic Governance paketissa, jonka tarkoituksena on luoda valuuttayhteistyölle uudet puitteet. Washingtonissa Haglund tapaa asian tiimoilta muun muassa puheenjohtaja Spencer Bachusin, joka kongressissa vastaa Financial Service valiokunnassa Euroopan kriisin seuraamisesta.

Haglund on myös saanut kutsun Center for Strategic and International Studiesin pyöreän pöydän keskusteluun alustajaksi, jossa puidaan Suomen roolia eurokriisissä. Aihe on noussut Suomen vaadittua vakuuksia osallistuakseen Kreikan toiseen pelastuspakettiin.
Haglundin ohjelmaan kuuluu myös ulkoasianministeriön Pohjois-Amerikan tapaaminen suurlähettiläille ja pääkonsuleille.

 

Lehdistötiedote

Euroopan parlamentti puolustaa järjestöjen alv-vapautta

Kysymys yhdistysten alv-vapaudesta on ollut esillä keväästä lähtien kun EU-komissio käynnisti rikkomusmenettelyn Suomea vastaan yleishyödyllisten järjestöjen alv-vapaudesta. Tänään Euroopan parlamentin talousvaliokunta äänesti mietinnöstä arvonlisäveron tulevaisuudesta. Mietinnössä ehdotus kansallisista alv-vapauksista yleishyödyllisille yhdistyksille sai laajan tuen. Ehdotuksen aloitteen oli tehnyt europarlamentaarikko Carl Haglund yhdessä kuuden maan edustajan kanssa. Valiokunta haluaa, että jäsenmaat tulevaisuudessa voivat yleisesti vapauttaa voittoa tavoittelemattomat järjestöt arvonlisäverosta.

- Olen iloinen, että tälle asialle on näin laaja ymmärrys, yleishyödyllisillä järjestöillä on erittäin tärkeä rooli meidän yhteiskunnassa ja kukaan ei hyödy siitä, että luodaan verollisia tai byrokraattisia velvoitteita jotka vaikeuttavat järjestöjen toimintaa, korostaa Haglund.

Mietinnöstä äänestetään vielä Euroopan parlamentin täysistunnossa.

Lisätietoja:
Carl Haglund, +358 50 521 7379
Avustaja Heidi Jern, +32 489 320 423

 

Lehdistötiedote

EU:n talousohjaus vahvistuu - myös Suomen on korjattava alijäämänsä

Viime syksystä lähtien EU-päättäjät ovat neuvotelleet lainsäädännöstä, joka tiukentaa euroyhteistyön pelisääntöjä ja lisää mahdollisuuksia puuttua jäsenmaiden taloudellisiin ongelmiin. Alkuperäisen aikataulun mukaan lainsäädäntöpaketin piti olla valmis jo kesäkuussa, mutta jäsenmaat eivät suostuneet hyväksymään Euroopan parlamentin vaatimuksia päätöksenteon vahvistetusta automatiikasta ja täten lainsäädäntöpakettia ei saatu valmiiksi ennen kesälomia.

-  Nyt olemme päässeet yhteisymmärrykseen ja lainsäädäntöpaketti voidaan muodollisesti hyväksyä syyskuun lopussa, toteaa Carl Haglund, joka on toiminut yhtenä parlamentin pääneuvottelijoista ja esittelijöistä.

- Parlamentti on saamassa tahtonsa läpi ja lainsäädäntö kirjataan muotoon, jossa jäsenmaalla on vaikeata välttää sanktioita mikäli kyseinen maa ei ole hoitanut talouttaan vastuullisesti, Haglund toteaa.  

Euroopan parlamentin mukaan päätöksenteossa tarvitaan automatiikka, jotta voidaan välttää vuoden 2003 kaltaiset tapahtumat, jolloin EU-komissio esitti toimia Ranskan, Saksan ja Kreikan budjettivajeen korjaamiseksi mutta suuret jäsenmaat estivät komission toimenpiteet.

- Tulevaisuudessa meillä ei ole varaa toimia näin. Suurten jäsenmaiden vastuuton toiminta myötävaikutti ratkaisevasti Kreikan erittäin vaikeaan nykytilaan, Haglund muistuttaa.

Lainsäädäntöpaketilla talousvalvontaa vahvistetaan paremmilla työkaluilla, joilla halutaan varmistaa että jäsenmaa ryhtyy toimenpiteisiin taloudellisten ongelmien korjaamiseksi ennen kuin on liian myöhäistä. Euroopan parlamentin äänestää hyväksyä paketista täysistunnossa 26-29 syyskuuta 2011.

Suomen valtion talous kestämättömällä raiteella

Samana päivänä, kun Strasbourgissa löytyi sopimus euroalueen pelisäännöistä, Suomen hallitus teki esityksen ensi vuoden valtion talousarviosta.

- Suomen julkinen talous on vakavassa epätasapainossa ja ensi vuonna valtio lainaa yli 7 miljardia euroa. Tämä kehitys on kestämätön myös euroalueen uusien pelisääntöjen valossa. Suomi on EU-piireissä profiloitunut vastuullisen talouspolitiikan maana. Olisi myös syytä toimia vastuullisesti eikä vain vaati vastuullisuutta muilta, Haglund toteaa.

- Talouskasvun hiipuessa hallituksen tulisi arvioida uudelleen talouspolitiikkaansa ja vähentää julkisen talouden alijäämää huomattavan paljon enemmän, Haglund toteaa.

Lisätietoja:

Carl Haglund +358 50 521 7379

Avustaja Heidi Jern +32 489 320 423

 

Kutsu tiedotusvälineiden edustajille seminaariin 8.9.

Talouspoliittinen seminaari "Euroopan talouden haasteet – kriisistä kestävän kasvun uralle"
Aika: Torstai 8. syyskuuta klo 14–15.45
Paikka: Eurooppasali, Malminkatu 16, 00100 Helsinki.

Alustajat:
Euroopan komission varapuheenjohtaja Viviane Reding
Euroopan parlamentin jäsen Carl Haglund
Suomen Pankin johtokunnan jäsen Seppo Honkapohja
Euroopan parlamentin varapuhemies Anni Podimata pitää ensimmäisen kommenttipuheenvuoron.

Seminaarin työkieli on englanti.

Seminaarin jälkeen järjestetään EU-toimistojen uusien tilojen viralliset avajaisseremoniat ja siihen liittyvä vastaanotto klo 16–18. Tässä tilaisuudessa puhujina ovat komission varapuheenjohtaja Viviane Reding ja parlamentin varapuhemies Anni Podimata. Talouspoliittiseen seminaariin osallistuvat ovat tervetulleita myös avajaisvastaanotolle.

Toimittajia pyydetään ilmoittautumaan seminaariin viimeistään 7. syyskuuta klo 16 Johanna Kapriolle johanna.kaprio@ext.ec.europa.eu tai 0400 164 802. Toimittajille on varattu rajoitetusti paikkoja ja ne täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.

Osallistujille ja toimituksille tiedoksi

Seminaarissa noudatetaan Chatham House -sääntöä.

Seminaarin aluksi on kuvausmahdollisuus. Seminaarin yhteyteen voi sopia haastatteluajan varapuheenjohtaja Redingin, varapuhemies Podimatan tai muiden alustajien kanssa. Haastattelupyynnöt pyydetään esittämään viimeistään 7. syyskuuta klo 16

Komissio: Jarkko Ahola, jarkko.ahola@ec.europa.eu tai puh. 09 6226 5480
Parlamentti: Minna Ollikainen,  minna.ollikainen@europarl.europa.eu tai puh.  09 6220 4521, gsm 040 720 5025.   

Euroopan komission Suomen-edustusto
Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimiso

 

Lehdistötiedote

Haglundin kirjallisen kysymyksen vastauksena komissio lupaa toimenpiteitä puolalaista salapyyntiä vastaan

Europarlamentaarikko Carl Haglund esitti keväällä kirjallisen kysymyksen Euroopan komissiolle jossa hän vaati toimenpiteitä puolalaista lohen salapyyntiä vastaan. Komissio on nyt vastannut Haglundille ja kalastuskomissaari Maria Damanaki lupaakin toimenpiteitä asian korjaamiseksi. Vastauksessaan komissio ilmoittaa jo ottaneensa yhteyttä puolalaisiin viranomaisiin.

– Komissio tulee pyytämään selvennyksen Kansainväliseltä merentutkimusneuvostolta (ICES) salapyynnin lähteistä ja komissio tulee olemaan yhteydessä asiankuuluviin jäsenmaihin ongelman ratkaisemiseksi, kertoo Haglund joka on tyytyväinen että vihdoinkin ryhdytään toimenpiteisiin.

– On ilahduttavaa että komissio nyt ottaa puolalaisen salapyynnin tosissaan. Lohen salapyynnillä on kielteisiä seurauksia koko Itämerelle eikä me voida sallia, että jotkut maat eivät noudata yhteisiä sääntöjä. Komission on nyt toimittava ripeästi ja voimakkaasti, toteaa Haglund.

Lisätietoja:

Carl Haglund, Euroopan parlamentin kalastusvaliokunnan varapuheenjohtaja: +358 50 521 7379

Erityisavustaja Patrik Gayer: +32 489 320 479

 

Lehdistötiedote

Haglund tuomitsee puolalaisten kalastajien salapyynnin Itämerellä

Euroopan komission on välittömästi pysäytettävä lohen salapyynti Itämerellä, vaatii europarlamentaarikko Carl Haglund Kansainvälisen merentutkimusneuvoston ICES:n viimeisimmän neuvonannon perusteella. Vuonna 2010 puolalaisten raportoimien lohen pyyntimäärien ulkopuolelle jäi 70 511 lohta. Haglund toimii Euroopan parlamentin kalatalousvaliokunnan varapuheenjohtajana.

– Itämeren lohikanta on erittäin huolestuttava, minkä vuoksi Puolan kalastuksen valvonta ja rajoittaminen on kaikkien eduksi. Kestävä kalastus edellyttää yhteisten sääntöjen noudattamista ja kaikkien saaliiden ilmoittamista viranomaisille. Komission on otettava vastuu ja toimittava, Haglund sanoo.

Carl Haglundin mukaan tilanne on erityisen hankala, sillä Puolasta tulee EU:n puheenjohtajamaa 1. heinäkuuta ja Itämeri-kysymysten on ilmoitettu olevan asialistan kärjessä. Haglund on esittänyt komissiolle kirjallisen kysymyksen siitä, mihin toimenpiteisiin sillä on aikomus ryhtyä Puolan salapyynnin lopettamiseksi.

Kansainvälisen merentutkimusneuvoston ICES:n neuvonanto:
http://www.ices.dk/committe/acom/comwork/report/2011/2011/sal-2231.pdf

Katso erityisesti taulukko 8.4.14.4

Lisätietoja:

Carl Haglund, gsm 050 521 7379

Erityisavustaja Wille Valve, +32 489 320 417

 

 

Lehdistötiedote 11.3.2011

Haglund: Damanaki vierailemassa - kalastuspolitiikka täysuudistuksen tarpeessa

- Nykyinen kalastuspolitiikka on yksi EU:n suurimmista epäonnistumisista, toteaa Euroopan parlamentin kalastusvaliokunnan varapuheenjohtaja Carl Haglund. Nyt jos koskaan on tärkeää tiedostaa kuinka huonosti yhteinen kalastuspolitiikka on toiminut. Nyt täytyy tehdä kovasti työtä jotta annetaan mahdollisuus kalakantojen vahvistumiselle sekä saadaan kalastajien työpaikat pelastettua. EU:n kalastuspolitiikka on tunnettu ylikapasiteetista, liikakalastuksesta sekä paikallisten olosuhteiden ja kalojen poisheittopolitiikan huomioimatta jättämisestä.

EU:n kalastuskomissaari Maria Damanaki vierailee Suomessa tänään. Carl Haglund on jo kauan pyytänyt häntä vierailemaan Suomessa.
- On tärkeää että EU komissio todella näkee paikalliset edellytykset kalastukselle jäsenmaissa. Metrinpaksuista jääpeitettä rannikolla ajatellen komissaari ei olisi voinut vierailla parempaan aikaan nähdäkseen paikalliset olosuhteet. EU:n kalastuspolitiikka toteutetaan tänään Välimeren leveysasteilta aina kylmiin Pohjoismaihin, huomioimatta tarpeeksi alueellisia ominaisuuksia. "One size fits all" - lähestymistapa ei yksinkertaisesti toimi. Tämän lisäksi koko kalastuspolitiikka toteutetaan kestämättömällä pohjalla: jos emme ryhdy toimiin, vaarannamme merien kalakantoja ja petämme tulevat sukupolvet, sanoo Haglund joka on äskettäin perustanut parlamentaarisen työryhmän kestävälle kalastuspolitiikalle.

Euroopan parlamentti hyväksyi vuosi sitten suuntaviivat yhteisen kalastuspolitiikan uudistukselle. Haglund oli yksi europarlamentaarikoista joka valmisteli suuntaviivat liberaalin ryhmän puolesta. Parlamentti pääsi yhteisymmärrykseen kunnianhimoisesta uudistuksesta alueellistamisesta, erinäisestä politiikasta pienimuotoiselle rannikkoläheiselle kalastukselle sekä poisheittopolitiikan poistamiselle. Poisheittokäytännön poistaminen tarkoittaa että tuhansia tonneja hyvälaatuista ruokakalaa ei enää heitetä takaisin mereen. Haglundin aloitteesta suuntaviivoissa mainitaan myös tarve huomioida seuraamukset ylisuurista hylje- ja merimetsokannoista.

- Toivon että Damanakin vierailu avaa hänen silmänsä tarpeesta kalastuspolitiikalle joka huomioi erot Eurooppalaisten kalastusalueiden välillää, kiteyttää Haglund.

Lisätietoa:
Europarlamentaarikko Carl Haglund +32 489 320 416
Erityisavustaja Wille Valve +32 489 320 417
  

Lehdistötiedote 17.2.2011

EU-parlamenttipaikat käsittelyssä - Suomi voi menettää jopa kaksi paikkaa lisää

EU-parlamentti on ryhtynyt käsittelemään vaalikauden 2014-2019 mandaattijakoa. Suomen liittyessä Euroopan unioniin Suomelle kuuluvien mandaattien lukumäärä oli 16. Tämä väheni ajan myötä 14 ja myöhemmin nykyiseen 13 paikkaan.

- Mandaattijakoa käsittelevä mietintö on äärimmäisen tärkeä, toteaa europarlamentaarikko Carl Haglund (rkp), joka on aktivoitunut asian käsittelyssä EU-parlamentissa.

- Kaikki jäsenmaat koettavat saada lisäpaikkoja. Tuoreiden laskelmien mukaan suuret jäsenmaat voisivat saada lisäpaikkoja kun taas muiden muassa Suomi menettäisi kaksi paikkaa. Pienten ja keskisuurten jäsenmaiden ei pidä hyväksyä tällaista ratkaisua. EU-parlamentissa on keskusteltu myös nk. käänteisen suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta, joka puolestaan antaisi Suomelle yhden lisäpaikan eli yhteensä 14 paikkaa, Haglund tarkentaa.

Kysymys Suomen mandaattien lukumäärästä nostaa luonnollisesti esiin myös kysymyksen Ahvenanmaan edustuksesta EU-parlamentissa.

Mandaattijakoa vaikeuttaa edelleen Unionin laajentuminen uusiin jäsenmaihin sekä erityisesti ehdotukset erillisistä, euroopanlaajuisista vaalilistoista, joiden piiristä kansalaiset voisivat äänestää ehdokkaita muista jäsenmaista.

Lopullinen päätös mandaattien jaosta tehdään Eurooppa-neuvostossa EU-parlamentin ehdotuksesta. Neuvoston päätös tulee tehdä yksimielisesti.

Lisätietoja: Carl Haglund, gsm 050 521 7379 tai erityisavustaja Wille Valve (gsm +32 489 320 417)

Lehdistötiedote 29.1.2011

Euroopan parlamentti sulkee Valkovenäjän rahoitushanat

Euroopan unionin tuki Valkovenäjälle ei voi jatkua entiseen tapaan, toteaa europarlamentaarikko Carl Haglund (r). Kuluneella viikolla Euroopan parlamentin budjettivaliokunta käsitteli Euroopan investointipankin lainamandaattia ja tässä yhteydessä Haglund onnistui saksalaisen kollegansa Alexander Lambsdorffin (Fdp) kanssa pysäyttämään Valkovenäjälle myönnettävät lainat. - Joulukuisten vaalien jälkeiset tapahtumat ovat johtaneet tilanteeseen, jossa EU:n on mahdoton jatkaa yhteistyötään Valkovenäjän johdon kanssa. Itsevaltias joka tietoisesti harjoittaa vaalivilppiä ja käyttää väkivaltaa ja kiristystä omia kansalaisiaan vastaan ei voi saada tukea EU:lta. Viime vuoden huhtikuussa Euroopan komissio ehdotti, että Euroopan investointipankki voisi kahden tulevan vuoden aikana myöntää noin miljardin euron edestä halpoja lainoja ja investointitukea Valkovenäjälle. Nämä lupaukset ovat nyt jäädytetty, ja toiminta voi jatkua vasta kun EU on todennu Valkovenäjän tilanteen parantuneen riittävästi.

Lisätietoja: Carl Haglund gsm 050 521 7379 tai erityisavustaja Axel Hagelstam gsm +32 489 320 418

Lehdistötiedote 15.12.2010

Julkaisuvapaa

Haglund: budjettineuvottelut voitto tutkimukselle

Euroopan parlamentti hyväksyi tänään Euroopan unionin budjettiesityksen vuodelle 2011. Budjettineuvottelut saatiin päätökseen kuukautta tavallista myöhemmin, sillä parlamentti ja jäsenmaiden hallituksia edustava Euroopan unionin neuvosto eivät päässeet yhteiseen ratkaisuun marraskuussa. Neuvotteluja varjostikin pelko siitä, että EU joutuisi aloittamaan vuoden 2011 ilman hyväksyttyä budjettia – mikä olisi vaikuttanut esimerkiksi EU-tukien maksamiseen jäsenmaille.

– Olen tyytyväinen, että onnistuimme neuvottelemaan ratkaisun, jonka myötä meillä on budjetti käytettävissämme 1. tammikuuta alkaen, sanoo Carl Haglund (RKP), joka neuvotteli budjetista liberaalien ALDE-ryhmän edustajana.

Toinen ilahduttava uutinen on, että Euroopan parlamentti onnistui vähentämään niitä leikkauksia, joita Eurooppa-neuvosto halusi tehdä Euroopan komission alkuperäiseen ehdotukseen tutkimusbudjetista.

– Parlamentin ansiosta tutkimukseen on käytettävissä ensi vuonna useita satoja miljoonia euroja enemmän, kertoo Haglund, joka oli moni en tutkimusmäärärahoja lisäävien ehdotusten takana.

– Olen iloinen myös siitä, että esitykseni Itämeri-strategian rahoituksen sekä uhanalaisten kielten turvaamiseksi ovat mukana budjetissa.

Lisätietoja: Carl Haglund, gsm 050 521 7379, tai erityisavustaja Axel Hagelstam, gsm +32 489 320 418.

Lehdistötiedote 10.12.2010

Haglund: Itämeri sai joululahjan EU:lta

Europarlamentaarikko Carl Haglund teki viime syksynä esityksen, jonka myötä 20 miljoonaa euroa Euroopan unionin budjetista korvamerkittiin Itämeri-työlle. Nyt vuotta myöhemmin tiedämme, että rahalle löytyi hyvää käyttöä.

− Tämä on paras mahdollinen joululahja Itämerelle, Haglund sanoo.

EU-komission tuoreen tiedon mukaan korvamerkityt 20 miljoonaa euroa on osoitettu Pohjoisen ulottuvuuden ympäristörahastolle, HELCOMin Itämeri-toimintaohjelmalle sekä paikallisten ja kolmannen sektorin toimijoiden käyttöön. Hankkeet toteutetaan suurelta osin yhteistyössä Venäjän ja Valkovenäjän kanssa, ja niihin lukeutuvat muun muassa jätevesipuhdistuksen edistäminen, radioaktiivisen jätteen aikaisempaa parempi käsittely sekä myrkyllisiä aineita sisältävien päästöjen vähentäminen. Myös biodiversiteettiä ja meriturvallisuutta edistäviä hankkeita ollaan toteuttamassa.

− Olen äärimmäisen iloinen siitä, että aloite on johtanut niin moneen konkreettiseen toimeen meremme puolesta. Nyt ponnistelut jatkuvat Itämeri-työn rahoituksen turvaamiseksi.

Lisätietoja: Carl Haglund, gsm 050 521 7379, tai erityisavustaja Axel Hagelstam, +32 489 320 418

Tiedote 5.10.2010

Haglund: Nuuskakysymys ratkaistaan nyt!

EU:n tupakkalainsäädäntöä tarkastellaan uudelleen ensimmäistä kertaa sitten Suomen liityttyä unioniin.

– Se merkitsee, että Suomessa keskustelua herättänyt nuuskan myyntikielto tulee käsittelyyn. Direktiivin tarkistus aloitetaan niin sanotulla julkisella kuulemisella, jossa kaikki EU-kansalaiset, yritykset ja viranomaiset voivat ilmaista mielipiteensä nuuskakiellosta. Haluankin käyttää tilaisuuden hyväkseni ja kehottaa nykyisen nuuskakiellon vastustajia ja kannattajia kertomaan kantansa, europarlamentaarikko Carl Haglund toteaa.

Haglund on ollut huolissaan nuuskakiellon vääristävästä vaikutuksesta Itämeren matkustajaliikenteeseen. Nykytilanteessa nuuskaa voivat myydä Ruotsin ja Suomen välillä liikennöivät alukset, jotka purjehtivat Ruotsin lipun alla, kun taas Suomen lipun alla purjehtivilta aluksilta se on kielletty. Tämä on johtanut laivojen ulosliputukseen Ruotsiin, millä on ollut merkittävä taloudellinen vaikutus Suomeen. Tämän vuoden heinäkuussa Haglund esittikin komissiolle kirjallisen kysymyksen nuuskan myynnin vaikutuksesta matkustajaliikenteeseen. Komissio sanoo vastauksessaan, että myös tämä ongelmatilanne tulee käsittelyyn, kun tupakkalainsäädäntöä tarkistetaan.

Lisätietoja:

Europarlamentaarikko Carl Haglund, +358 505 217 379

Erityisavustaja Wille Valve, +32 489 320 417

Linkit:

- Carl Haglundin kirjallinen kysymys komissiolle nuuskan myynnistä, päivätty 14. heinäkuuta 2010

http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?pubRef=-//EP//TEXT+WQ+P-2010-5558+0+DOC+XML+V0//FI

 

<- Terveys- ja kuluttajapolitiikasta vastaavan komissaarin John Dallin vastaus kysymykseen, päivätty 3. elokuuta 2010

http://www.europarl.europa.eu/sides/getAllAnswers.do?reference=P-2010-5558&language=EN

 

- Komission julkinen konsultaatio tupakkatuotteista, jatkuu 19. marraskuuta 2010 saakka http://ec.europa.eu/health/tobacco/consultations/tobacco_cons_01_en.htm

Tiedote 29.9.2010

Haglund suhtautuu myönteisesti ehdotuksiin talousohjauksen vahvistamisesta

Europarlamentaarikko Carl Haglund suhtautuu myönteisesti EU-komission lakiehdotuksiin EU:n talousohjauksen vahvistamisesta.

– Komission tänään esittelemät ehdotukset ovat ehdottomasti askel oikeaan suuntaan. EU ei voi enää ajautua viime kevään kaltaiseen kriisiin, jonka taustalla olivat monien jäsenmaiden, erityisesti Kreikan, hoitamattomat taloudet. Tasapainoinen talous ja todellisiin lukuihin perustuvat tilastot ovat vähintä, mitä jäsenmailta voi edellyttää – varsinkin, kun kyseessä on yhteinen valuutta, Haglund korostaa.

Haglund on nimitetty mietinnön laatijaksi yksi kuudesta vahvistettua talousohjausta koskevasta ehdotuksesta Euroopan parlamentissa. Komissio ehdottaa muun muassa sanktioita valtioille, jotka toistuvasti laiminlyövät makrotaloudellisten epätasapainoisuuksien korjaamiseksi vaadittuja toimenpiteitä.

– Ehdotukset sanktioista tulevat takuulla olemaan kiistanalaisia. Kaikki valtiot eivät halua myöntyä valvontaan ja sanktioihin. Komissaari Olli Rehn on ehdotusten myötä osoittanut uskallusta ja vahvaa halua ryhtyä perusteellisiin toimenpiteisiin. Talousohjaus vaatii rohkeita otteita, Haglund huomauttaa.

 

Lisätietoja antaa avustaja Heidi Jern: heidi.jern@europarl.europa.eu, +32 489 320 423.

 

Komission lehdistötiedote ja lisätietoja ehdotuksista löytyvät täältä: http://ec.europa.eu/economy_finance/articles/eu_economic_situation/2010-09-eu_economic_governance_proposals_en.htm.

Tiedote 22.9.2010

Haglund muotoilee EU:n talousohjausta

Europarlamentaarikko Carl Haglundille on tänään annettu vastuu parlamentin mietinnöstä toimenpiteistä makrotaloudellisten epätasapainoisuuksien korjaamiseksi. Mietintö on osa suurempaa pakettia talouden ohjauksen parantamisesta EU:ssa.

- Monien jäsenmaiden, kärjessä Kreikan, taloudellinen tilanne on paljastanut paljon puutteita talouden ohjauksessa. Meillä ei voi olla yhteinen valuutta ilman sitovia yhteisiä pelisääntöjä ja sanktioita niitä jäsenmaita kohtaan jotka eivät noudata sääntöjä. Talouden ohjausta on parannettava jotta EU ja etenkin euroalueen uskottavuus säilyy, korostaa Haglund.

- Tämä paketti on EU:lle tulikoe. Finanssikriisi on aiheuttanut ennennäkemättömän määrä direktiiviehdotuksia, etenkin koskien talousmarkkinoiden. Tänään otettiin iso askel eteenpäin parlamentin hyväksyttyä uudet rahoitusvalvontaelimet, mutta nyt on aika myös tarkistaa myös jäsenmaiden talouden ohjausta, alleviivaa Haglund.

EU-komissio julkaisee keskiviikkona 29.9 ehdotuksensa toimenpiteistä talouden ohjauksen parantamiseksi EU:ssa. Paketti kokonaisuudessaan kostuu kuudesta raportista joita käsitellään Euroopan parlamentissa tänä syksynä.

Lisätietoja, avustaja Heidi Jern: heidi.jern@europarl.europa.eu /+ 32 489 320 423.
 

15.4.2010 10:04

Yli puolet Suomen yhdyskuntajätteistä päätyvät kaatopaikalle. Tämä ilmenee EU:n viimeisestä jätetilastosta. Luku on sangen huono jos vertaa parhaimmin jätteensä hyödyntäviin maihin, joissa jätteistä viedään kaatopaikalle vain muutama prosentti.

Tuoreet tilastot osoittavat siis jätekäsittely toimii hyvin eri lailla eri puolilla Eurooppaa. Esimerkiksi Alankomaissa, Saksassa, Ruotsissa, Itävallassa, Tanskassa ja Belgiassa yhdyskuntajätteistä korkeintaan viisi prosenttia päätyy kaatopaikalle. Huonoimmat luvut löytyvät taas Puolasta, Romaniasta ja Bulgariasta, jossa lähes kaikki jätteet kärrätään kaatopaikalle. Entisiin Itä-Euroopan maihin pärjäämme siis ihan kiitettävästi. Toisaalta verrattuna moneen muuhun länsimaahan Suomella on kierrätyksessä paljon opittavaa.

Tunnemme kaikki Suomen ongelmat kotinurkkiemme kautta. Kun haluaa kierrättää lasipurkkeja, hehkulamppuja, pattereita, peltipurkkeja jne. on yleensä pakko hakeutua kilometrien päähän kotoa. Tämä vaati aikaa ja yleensä jopa auton. Yleensä talonyhtiöissä voi kierrättää ainoastaan paperia ja pahvia. Hyvällä tuurilla löytyy myös bioroskis. Omakotitalot ovat sitten tapaus erikseen. Monessa muussa EU-maassa suurimmissa talonyhtiöissä on kierrätysastiat jopa kymmenille eri jätteille ja tämän myötä kaatopaikalle päätykin paljon vähemmän jätettä.

Suomessa siis edelleen kuskataan uskomattoman paljon jätettä kaatopaikoille. Muissa maissa on opittu polttamaan jätteitä. Tämä on hyvä vaihtoehto kivihiilen polttamiselle. Suomeen suunnitellaan parhaillaan jätepolttolaitoksia. Hyvä näin. Muissa maissa jätteitä on poltettu jo iät ja ajat. Suomi on Länsi-Euroopan jätetakapajula.

Kerro kaverille
17.3.2010 17:22

Islantilaiset äänestivät toissa viikolla niin sanotuista Icesave-korvauksista. Kyseessä on islantilaisten pankkien kaatuminen ja näiden aiheuttamista korvauksista brittiläisille ja hollantilaisille säästäjille. Pankkin kaaduttua Britannian ja Hollannin hallitukset maksoivat säästäjilleen korvaukset ja perivät vuorostaan miljardikorvauksia Islannilta. Viime viikonlopun äänestyksestä yli 90 prosenttia islantilaista äänestivät niin sanottua Icesave-sopimusta vastaan ja täten miljardit ei ainakaan vielä kaadu Islannin veronmaksajien maksettavaksi. Islantilaisten äänestyskäyttäytyminen on ymmärettävä, mutta samalla on hyvin todennäköistä että kansanäänestyksen myötä Islannista ei ole tulossa EU-maata.

Riita siitä kenen velvollisuus on korvata islantilaisten pankkien kaatuminen on suuri periaatteellinen kysymys. Islantilaiset kokevat että brittiläisten ja hollantilaisten säästäjien olisi pitänyt ymmärtää mihin sijoittivat ja mitkä riskit siihen liittyivät. Britannian ja Hollannin hallitus sen sijaan pitää Islantia vastuullisena ja haluaa tietenkin korvausrahat islannilta, jotta he eivät itse loppupeleissä jää maksumiehiksi. Riita on aiheuttanut suurta epäluuloa puolin ja toisin. Tämän johdosta Islannin hallituksen kaavailema EU-jäsenyys tuntuukin aika etäiseltä. Ensinäkin islantilaiset äänestäjät osoittivat äänestystuloksellaan suurta epäluuloa muita EU-maita kohtaan. Vielä tärkeämpi seikka onkin se että Hollannissa ja Britanniassa ovat närkästyneitä siitä että islantilaisten pankkien riskinotto on kaatumassa heidän veronmaksajien syliin. Korvausneuvottelut tosin jatkuvat joten on vielä mahdollista että Icesavekiistassa löytyy yhteinen ratkaisu.

Islannin talous on pitkään ollut kahden jalan varassa: finanssisektori ja kalastus. Finanssisektori kaatui tunnetusti jo ja täten kalastuksen merkitys on yhä tärkeämpi Islannille. Islannin kalastuspolitiikka poikkeaa tänä päivänä huomattavasti EU:n yhteisestä kalastuspolitiikasta. Islanti onkin toivonut että sille voitaisiin myöntää erivapauksia jäsenyysneuvotteluissa. Tämä on todettu olevan edellytys sille että maassa saadaan kansa EU:n kannalle. Kaikki mahdolliset poikkeukset ja myönnytykset Islannille vaati kuitenkin muiden EU-maiden hyväksyntää. Olisi hyvin epätodennäköistä että Hollanti ja Iso-Britannia suostuvat myönnytyksiin jos Icesaveasiassa ei löydy sopua. Toisaalta Islannin kansaa tyydyttävän sovun löytäminen on vaikeaa. Ja ilman tyydyttävää ratkaisua kansa ei tule äänestämään EU-jäsenyyden puolesta. On siis ikävä kyllä todettava että Islannin EU-jäsenyys tuntuu yhä etäisemmältä.

Kerro kaverille
22.2.2010 12:47

Nuuskan myynti kiellettiin Euroopan unionissa vuonna 1992 ja kielto astui myös voimaan täällä Suomessa maamme liityttyä unioniin vuonna 1995. Ruotsi onnistui samassa yhteydessä neuvottelemaan itselleen erivapauden ja täten naapurimaassamme saa ostaa nuuskaa. Tänä vuonna EU:n tupakkadirektiivi avataan ja tässä yhteydessä moni toivoo nuuskan paluuta markkinoille.

Nuuskan myyntikielto kuuluu niihin kysymyksiin, joista yksittäiset kansalaiset ovat eniten yhteydessä meihin europarlamentaarikoihin. Myyntikielto symbolisoi monelle EU:n liian yksityiskohtaista sääntelyä. Tämä etenkin siksi että EU edelleen sallii monet muut tupakkatuotteet ja joissain maissa sallitaan jopa kannabiksen käyttö.

Omalta osaltani ymmärrän varsin hyvin myyntikieltoon kohdistuvan kritiikin. Tupakkatuotteiden sääntely pitäisi olla linjakasta. On itsestään selvää että nuuska ei ole terveellistä. Nykyisen sääntelyn ongelma on että samalla kun se kieltää nuuskan myynnin sen puitteissa sallitaan monia muita tupakkatuotteita, joiden terveysvaikutukset ei ole todistettu olevan vähäisemmät kuin nuuskan.

Nuuskaaminen on edelleen yleistä Suomessa. Ruotsin erivapauden myötä nuuskaa myydään ruotsinlaivoilla ja naapurimaassamme ja näin käyttäjät ovat voineet hankkia itselleen nuuskaa. Ruotsin kauppaministeri Ewa Björling on aloittanut pienen kampanjan, jonka tavoitteena on palauttaa nuuska EU:n markkinoille. Björling perustelee tavoitettaan myös sillä että tämä avaisi ruotsalaisille nuuskavalmistajille uudet markkinat. Tämä perustelu mielestäni on ongelmallinen. Mahdollinen nuuskan palauttaminen markkinoille pitää perustua tupakkatuotteiden tasapuoliseen kohteluun eikä ruotsalaisten kaupallisiin intresseihin. Samalla kun nuuskaajat ovat heräämässä nuuskakamppailuun tutkijat varoittavat nuuskan terveysvaikutuksista. Jää nähtäväksi miten nuuskan käy, mutta on ilmeistä että nuuskasta puhutaan vielä paljon tänä vuonna.

Kerro kaverille